Saariselän historia
Saariselän matkailukylän alkuvaiheita
Tällä sivulla kerrotaan Saariselän matkailukylän lumoavasta lähihistoriasta.
Mielenkiintoiseen Saariselän historiaan voi tutustua tarkemmin sivustolla Saariselän historiaa
Kaunispäänojan alkulähteille nousi ensimmäinen rakennus ”matkailumaja”
Kaunispään huipun mahtavat näkymät idässä siintäville tuntureille ovat aina kiehtoneet kauneuden nälkäisiä lapin matkailijoita.
Avara tunturimaisema on lumonnut matkailijoita kauneudellaan jo kauan
Luonteva kehityssuunta alueelle oli matkailijoita varten suunnatut majoitustilat ja muut palvelut. Suomen Matkailuliiton omistama Kaunispään Alamaja aloitti toimintansa maaliskuussa 1949 Kaunispään ja Urupään välisessä kurussa. Kaunispäänojan alkulähteillä sijaitseva paikka on nykyisen tien itäpuolella. Samassa kohdassa on edelleen tuon kurun ainoat rakennukset. Parakkimaisella rakennuksella on mielenkiintoinen historia, siitä lisää seuraavassa kappaleessa.
Kuvateksti: Saariselän ensimmäinen matkailumaja Kaunispäänojan alkulähteillä
Kaunispään alamajan vaiheet
Sotilaskanttiinina Rovaniemellä
Ensimmäinen sijoituspaikka oli jossain Rovaniemen lähistöllä. Siellä rakennus toimi saksalaisten sotilaskanttiinina sodan aikana.
Hotelli Pohjanhovin leipomona
Seuraavaksi se siirrettiin tuhkasta nousevan hotelli Pohjanhovin leipomoksi ja toimi todennäköisesti myös majoitustiloina ennen hotellirakennuksen valmistumista.
Viimein Kaunispään Alamajaksi matkailijoiden käyttöön
Viimein vuonna 1949 rakennus siirrettiin Saariselän Kaunispään Alamajaksi matkailijoiden käyttöön. Alamajan matkailukäyttö lopetettiin joskus 60-luvun lopulla, mutta vasta keväällä 1984 itse rakennus purettiin.
Jos joku tätä lukiessa muistelee nähneensä ”Alamajan” niin se on hyvinkin mahdollista. Se on pala Saariselän historiaa.
Kuvateksti: Talvinen tunturimaisema
Kaunispään Ylämajan rakennustyöt loppuivat veden puutteeseen
Ensimmäinen rakennushanke Kaunispään huipulle oli Lapin Lasten Ystävien tunturimaja vuonna 1950, jos palovartijan majaa ei lasketa.
Puutavara oli sahattu ja kuljetettu jo paikanpäälle, kunnes huomattiin että veden saanti huipulle ei ollut mahdollista silloisissa olosuhteissa. Hanke loppui siihen.
Rakennuspuiden kuljetus huipulle onnistui, mutta veden kuljetus ei
Rakennustyötä jatkoi Lapin Matkailijayhditys
Puutavarat osti Lapin Matkailijayhdistys ja talvella 1952 Kaunispään huipulle kohosi komea kaksikerroksinen hirsimaja, harjalle tehtiin lasinen palovartijan koppi.
Kuvateksti: Tunturipuron solinaa Saariselän kultapuroilla
Tuberkuloosista toipuvien lasten tunturimajasta Saariselän Retkeilykeskukseksi
Lapin Lasten Ystävät -yhdistys etsi edelleen sopivaa paikkaa, vähävaraisten ja tuberkuloosista toipuvien, lasten kesäleiritoiminnan järjestämistä varten ja löysikin sopivan paikan.
Laanilan Tunturimaja valmistui v 1953
Luttojoen varrelle, Kaunispään eteläpuolelle. Juuri samaan kohtaan rakennettiin myöhemmin Saariselän retkeilykeskus, nykynimeltään Santa’s Hotel Tunturi. Tunturimaja oli lasten kesäleiritoiminnan lisäksi myös kesä- ja talviretkeilijöiden vilkkaassa käytössä.
Lapin lasten ystävien yhdistyksen Laanilan tunturimajaa mainostettiin tammikuussa 1954 seuraavasti: ”Yhteismajoitus tilavissa huoneissa, joissa on jousipohjaiset, rautaiset kerrosängyt sekä sähkövalo. Sauna lämpiää joka päivä.”
Tulipalolta säästynyt Luttotupa muistuttaa ohikulkijoita Saariselän historiasta
Leirikeskus tuhoutui tulipalossa vuonna 1958. Palolta säästyi vain kolme rakennusta ja yksi niistä on Luttojoen törmällä edelleenkin kököttävä hirsinen saunarakennus.
- Se on juuri se sama Luttotupa, jonka ohi ahkerasti hiihdetään.
Virkamiesliitto osti jäljelle jääneet majat ja maa-alueet. Liitolla oli jäsenistölleen majoitustiloja jo ennestään siinä lähellä.
Modernit majoitus- ja ravintolatilat 60 -luvulla
Seuraavalla vuosikymmenellä (60-luvulla) paikalle kohosi modernit majoitus- ja ravintolatilat, tietenkin silloisessa mittakaavassa.
Kuvateksti: Saariselän tuntureilla on kuusen pohjoisin esiintymisalue
Laanilaan moderni hotelli
Vielä vähän lisää Lapin Lasten Ystävien toiminnasta.
Kesäleireille ei ollut enää tarvetta terveydenhuollon ja yleisten elinolosuhteiden parannuttua.
Yhdistys rakennutti vakuutuksesta saaduilla korvausrahoilla Laanilaan modernin hotellin. Omistajan vaihdoksen (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) yhteydessä v 1961 hotellin nimeksi tuli Laanihovi.
Uuden hotellin ympäristöön alkoi pian nousta useiden eri firmojen majoja, jotka olivat usein tarkoitettu henkilökunnan virkistyskäyttöön. Kyseisiä majoja on edelleen käytössä Laanilassa.
Katso tästä Saariselän majoituskohteet.
Kuvateksti: Talvinen tunturimaisema
Retkeilijämäärien kasvu UK puistossa toi mukanaan haasteita
Retkeilijöiden määrä kasvoi nopeast 1950-60 lukujen vaihteessa ja se toi mukanaan myös ongelmia. Luonnonsuojelu, roskaantuminen, tupien huolto, polkujen käyttö, moottorikelkat, porojen häiriintyminen vasomisaikana. Nämä vain muutamana esimerkkinä aiheista jotka saivat aikaan keskusteluja ja herättivät mielenkiintoa Suomen laajuisesti.
Kiilopään tie vei autiotuvalle ja koulutuskeskukseen
Kiilopäälle vievä tie rakennettiin v 1963. Samana vuonna Suomen Latu pystytti sinne autiotuvan ja kului vain vuosi eteenpäin kun Kiilopään koulutuskeskus avattiin. Postitoimisto perustettiin Kaunispäälle 1.5.1956 ja alas kylälle vasta 1.12.1959.
Saariselän kehittäminen matkailualueeksi alkoi v. 1969
Saariselän kehittyminen varsinaiseksi matkailualueeksi, katsotaan alkaneen kuitenkin vasta ihan 1960-luvun lopulla. Tarkemmaksi ajaksi voisi sanoa vuoden 1969. Silloin oli useiden eri tahojen yhteinen kokous, jossa yksimielisesti päätettiin että alueelle on laadittava käyttösuunnitelma.
Aiheesta kiinnostuneet ensiapua löytyy Seppo Partasen kirjasta: Magneettimäestä matkailukaupungiksi.
Kuvateksti: Kelolampi Saariselän kylällä