Logo
Lomavaraamo Varaa tästä kaikki tarvittava Pohjois-Lapin lomallesi.
Varaa
Talvinen tunturimaisema

Saariselkä

Päivitetty 11/2019

Tämä on Saariselkä

Saariselkä sijaitsee

saariselka_lapinkartalla

  • Suomessa, Euroopan mantereen pohjoisessa osassa
  • Pohjois-lapin seutukunnassa, joka on osa Lapin maakuntaa
  • Pinta-alaltaan Suomen suurimmassa kunnassa, Inarin kunnassa (kartta: punainen alue)
  • Saariselän tunturialueella, Nelostien E75 varressa
  • Suomen toiseksi suurimman kansallispuiston, Urho Kekkosen kansallispuiston, kainalossa

Saariselän maantieteellisestä ja paikallisesta historiasta kerrotaan blogissa: Saariselän historiaa

Saariselälle pääsee autolla, lentäen, junalla ja bussilla. Lisää tietoa aiheesta löytyy sivulta Matkustaminen Saariselälle.

Saariselällä on helppo liikkua, sillä palvelut ovat keskittyneet tiiviisti Saariselän kylän keskustaan. Lisäksi alueella liikennöivät Skibussi ja taksit. Kts. Autolla Saariselälle ja Saariselän kylän esittely

Saariselän kylän (kartta: sininen X) kyljestä alkaa yksi Suomen suurimmista luonnonsuojelualueista ja suosituimmista retkeilykohteista, Urho Kekkosen kansallispuisto (kartta: vihreä alue). UK kansallispuistossa on Suomen tihein autio- ja varaustupaverkosto. Kansallispuisto sijaitsee pääosin Saariselän tunturiylängöllä, josta alkunsa saa moni legendaaristen tarujen joki kuten Luttojoki ja Suomujoki.

Laskettelua kahdella tunturilla

Saariselkä on luonteeltaan hyvin perinteikäs ja rauhallinen matkailulukeskus. Laskettelurinteet ja hiihtohissit sijaitsevat kahden tunturin vastakkaisilla rinteillä. Molemmilta tuntureilta, Kaunispäältä ja Iisakkipäältä lasketaan alas samaan kuruun. Näin ollen rinnealue on helppo nähdä tunturin laelta yhdellä silmäyksellä. Laskettelukeskus Ski Saariselkä

Kylän keskustasta on n. kilometri laskettelurinteiden ala-asemalle. Hiihtokaudella maksullinen Skibus kulkee majoitusalueiden ja laskettelukeskuksen välillä. Kaunispään huipulta voi myös lasketella yhdysrinnettä pitkin lähelle kylän keskustaa.  Sama Alli- rinne toimii Suomen pisimpänä pulkkamäkenä, 1200 m.

  • Iisakkipään huipulle pääsee ainoastaan hiihtohissillä
  • Kaunispään huipulle pääsee myös autotietä pitkin. Kaunispään Huippu

Tiivis matkailukylä erämaan keskellä

Saariselän kylä on rakennettu matkailukeskukseksi ja on hyvin ”tiivis”. Palvelut, hotellit ja ravintolat ovat hyvin lähellä toisiaan ja näin ollen kävelymatkat jäävät lyhyiksi. Tämä tarkoittaa toisin päin ajatellen sitä, että vaikka asuisi keskellä kylää, lapin luonto on vain kivenheiton päässä.

Saariselän alue on kuuluisa juuri avarasta tunturimaisemasta ja puhtaudestaan.

  • Erämaan rauhan voi aistia jo muutaman sadan metrin päässä kylän keskustasta.

Latuverkosto on autenttisessa tunturiluonnossa, osittain Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Latuja on yhteenstä 200 km, joista valaistuja 34 km.
Saariselän uljaasta tunturimaisemasta saa hyvän käsityksen hiihtoretkillä, kunhan vain malttaa välillä pysähtyä ihailemaan sitä. Saariselän latuinfo

Kesällä Saariselkä tarjoaa vaeltajille hyvät, erämaiset puitteet pitkille ja lyhyille vaelluksille. Saariselän kesäreitit.pdf

Saariselkä Treklife sivuilla esitellään Saariselän ja ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia nimenomaan luontokokemuksen kannalta.

Majoitus Saariselällä

Mökkejä ja huoneistoja on useassa koko- ja hintaluokassa. Esim. perheille, pariskunnille, ryhmille ja eränkävijöille.

Mökit ja huoneistot

Mökit ja huoneistot sijaitsevat Saariselän kylässä ja lähiympäristön asuinalueilla:

  • Saariselkä:
    • Kaunispään Etelärinne, 1-3 km Saariselän keskustasta
    • Vanhaselkä, 1 km Saariselän keskustasta
    • Luttorinne, 2 km Saariselän keskustasta
    • Laanilan ja  Laanipalon alueet, 3-5 km Saariselän keskustasta
  • Kiilopää ja Kakslauttanen
    • Kakslauttanen, 10-12 km Saariselän keskustasta
    • Kiilopää, 16 km Saariselän keskustasta

Saariselän matkailualueeseen lasketaan kuuluvaksi myös Kiilopään tunturikeskus, joka sijaitsee 16 km Saariselän kylän keskustasta etelään. Sekä Kakslauttanen, joka sijaitsee Sodankylän kunnan alueella, 12 km keskustasta etelään. Kopararovan asuinalue sijaitsee Kiilopään ja Kakslauttasen puolessa välissä, n. 14 km Saariselän keskustasta.

Saariselän Keskusvaraamon vuokraamat mökit sijaitsevat:

Hotellit

Saariselällä on kolme isompaa hotellia Santa’s Hotel Tunturi, Lapland Hotel Riekonlinna ja kylpylähotelli Holiday Club Saariselkä sekä uudet hotellit Northern Light Village ja Arctic Star Hotel ja lisäksi majatalo Saariselän Panimo.

Ravintolat ja latukahvilat

Toistakymmentä ravintolaa ja yhtä monta eri menua. Ansioitunutta a la cartea, perinteistä lappilaista, pitsaa ja burgeria. Saariselän ravintolat

Katso täältä Saariselän alueen Latukahvilat

Kaupat ja muut palvelut

Kaupat ja myymälät

Ruokaa ja päivittäistavaroita myy Supermarket Kuukkeli.
Ulkoiluvaatteita ja retkeilytarvikkeita myyvät esim. Partioaitta ja Kuukkeli.

Saariselällä on useita liikkeitä joissa myydään koruja, lahjatavaroita, matkamuistoja ja design tuotteita. Kylältä löytyy myös kampaamo- ja hyvinvointipalveluita.

Saariselän palvelut kartalla

Välinevuokraus

Maastopyöriä voi vuokrata ja ostaa Saariselän Kona Shopista, joka sijaitsee Saariselän Keskusvaraamon vastaanotossa Saariselän Keskusvaraamon vastaanotto

Hiihto- ja retkeilyvälineitä vuokraavat esim. Top Safaris, Luonto-Lomat ja Suomen Latu Kiilopää. Lasketteluvälineitä voi vuokrata ja ostaa Ski Saariselkä Sport Resortista (laskettelukeskus).

Autovuokraamo Sixt palvelee Santa’s Hotel Tunturin tiloissa sekä Ivalon lentosemalla. Hertz ja Europcar toimipaikat ovat Ivalon lentoasemalla. Vuokraa auto täältä: Auton vuokraus

Tekemiset ja käyntikohteet

Alueen tykätyimmät tekemiset liittyvät Saariselän kylää ympäröivään upeaan tunturiluontoon. Maastopyörät, sukset, reet ja valjakot tarjoavat välineen jolla luontoon pääsee. Ohjattuja retkiä ja safareita järjestetään ympäri vuoden. Saariselän viikko-ohjelmaan voi tutustua täällä Saariselän viikko-ohjelma. Saariselällä on luistinrata, uimaranta ja koirapuisto. 

Mitä tehdä lasten kanssa Saariselällä

Lasten kanssa Saariselällä, talvi 2019.pdf

Angry Birds Puisto

Angry Birds Activity Park on koko perheen sisähuvipuisto, mikä sijaitsee Saariselän kylpylähotellissa. Puistosta löytyy hauskaa tekemistä kaikenikäisille. Puiston teemana on avaruus ja Lapin tunnelma. Lähtökohtana on fyysinen tekeminen, laitteet eivät liikuta ihmisiä vaan ihmiset laitteita. Saariselän Angry Birds Activity Park, hinnasto

Golden Geopark of Lapland

UNESCO:n yleiskokous päätti marraskuussa 2015, että se ottaa Geoparkit omaksi ohjelmakseen,
samaan tapaan kuin esim. maailman perintökohteet ja Man and Biosphere -ohjema. Täältä pääsee tutustumaan alueen Geopark kohteisiin: Golden Geopark of Lapland

Kaunispää

Kaunispää (437 m) on yksi Saariselän tunturialueen pohjoisen osan korkeimmista tuntureista. Kaunispää on ainoa tunturi Saariselän tunturialueella, jonka huipulle vie autotie. Huipulta on upeat näköalat jokaiseen ilmasuuntaan. Kirkkaalla säällä kymmenien kilometrien päähän UK kansallispuistoon, Hammastunturin erämaahan ja Venäjän rajan takaisille tuntureille. Huipulle pääsee autolla, kävellen, suksibussilla (huom. aikataulu) tai talvella tuolihissillä Ski Saariselkä laskettelukeskuksesta Ski Saariselkä Sport Resort

Kaunispään Huippu ravintolassa tarjoillaan hyvää ruokaa isoon ja pieneen nälkään sekä makeat herkut kahvin tai kuuman totin kera Kaunispään Huippu

Tuliaistupa-myymälässä on laajat valikoimat matkamuistoja, koruja, tuliaisia ja käsitöitä. Kaunispään Tuliaistupa

Kolmiomittaustorni, monelle Saariselän kulkijalle tuttu maamerkki on ollut Kaunispään huipulla vuosikymmenien ajan. Vanha 1950-luvulla rakennettu vaarallisesti lahonnut kolmiomittaustorni poltettiin lokakuussa 2009 ja tilalle rakennettiin uusi torni. Se toimii kartoitusperinteen muistomerkkinä ja maisematornina. Tornin yhteydessä on tietoa historiasta ja ympäröivästä maastosta. Tuntureiden bongailu tornista käsin on helppoa tornissa olevien opastekylttien avulla.

Keilahalli Saariselkä Bowling

Saariselkä Bowling on 8-ratainen keilahalli Saariselän keskustassa Honkapolulla. Keilailu soveltuu niin aikuisseurueille kuin lapsiperheille. Perheen pienimmille onnistumisen riemua tuo apureunat, jotka pitävät pallon radalla ja takaavat, että keilat kaatuu. Aikuisten kesken pieni kilpailu on aina paikallaan ja hohtokeilaus hyvän musiikin ja virkistävän juoman kera täydentää fiilistä!
Keilahallin baarista (A-oikeudet) voi ostaa juotavaa sekä purtavaa pieneen nälkään. keilaamisen lisäksi Saariselkä Bowlingista löytyvät metsästyssimulaattori, pöytäcurling, biljardi-, snooker- ja kaisapöydät sekä lautapelejä. Saariselkä Bowling

Kiehinen, retkeily- ja matkailuneuvonta

Saariselän palvelupiste Kiehinen on Metsähallituksen palvelupiste, joka tarjoaa asiantuntevaa retkeily- ja matkailuneuvontaa. Materiaaleja ja näyttelyitä liittyen pohjoiseen luontoon ja kansallispuistoihin. Kiehisessä toimii myös Inarin kunnan matkailuinfo. Saariselän palvelupiste Kiehinen

Kummituskämppä

Karvaselän kummituskämppä -päivätupa on on lähellä Saariselän keskustaa ja sopii retkikohteeksi esim. lapsiperheille. Pihapiirissä on lisäksi Kelo-ojan tupa ja puuvarasto. Kummituskämpässä tai saman pihapiirin Kelo-ojan kullankaivajan tuvassa voi vaikka grillata makkarat perinteisesti tikunnokassa. Syksyllä 2014 on avattu lähiluontopolku, joka kulkee ihan Kummituskämpän vierestä ja soveltuu hyvin lapsiperheille ja liikuntarajoitteisille.

luontoon.fi -sivusto kuvailee Kummituskämppää näin:
”Karvaselän kummituskämppä sijaitsee Saariselän matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä, Tunturihotellista noin 100 metrin etäisyydellä merkittyjen reittien alueella. Nykyiselle paikalleen se on siirretty entisen postipolun, nykyisen Inari – Kittilä -tien läheisyydestä. Entisellä paikallaan siinä majoittui poromiehiä ja retkeilijöitä. Yöpyjien kerrotaan usein öisin havahtuneen erikoisiin ääniin, joiden aiheuttajaa ei kuitenkaan koskaan voinut silmin nähdä. Tarina kertoo, että kämpässä arvellaan kummitelleen. Nykyisin kämppä on retkeilykäytössä päivätupana. Tuvasta noin 150 m pohjoiseen sijaitsee Kelo-ojan kota ja puuliiteri.”


Kuusipään lumiaita

Kuusipään lumiaita sijaitsee Saariselän kylältä vajaat 4 km Ivalon suuntaan, pohjoiseen.
Tuntureilla käy lähes aina kova tuuli, joka kuljettaa lunta. Kuusipäällä ei ole luontaisia uomia/esteitä joihin lumen kulku pysähtyisi. Lumiaidan tehtävä onkin pysäyttää tuntureilla tuiskuava lumi autotien uoman sijaan. Aita on korkea ja rakennettu monen metrin päähän autotiestä. Joka talvi aita kerää tiukkaan pakkaantunutta lunta lähes koko korkeudeltaan. Lumi sulaa aidalta vasta kesäkuussa, joten matkailijat pääsevät kokeilemaan lumipallojen tekoa kesälläkin. Pohjoisesta tullessa ensimmäinen huikea maisema Saariselän tuntureille aukeaa nähtäväksi juuri Kuusipään lumiaidan kohdalla.

Kylpylä

Holiday Club hotellissa, keskellä Saariselän kylää. Saariselän kylpylä ja hoidot

Luttotupa, vanha saunarakennus

Vanha saunarakennus Luttotupa, on ainoa jäljellä oleva rakennus Saariselän matkailukylän alkuajoilta. Rakennus sijaitsee nykyisen Santa’s Hotel Tunturin Kontio-rakennuksen takana Luttojoen törmällä.

Hirsinen sauna- ja majoitusrakennus Luttotupa on rakennettu vuonna 1953. Se on ainoana jäljellä Saariselän matkailukylän perustamisen alkuajoilta, Lapin Lasten Ystävien ajoilta. Silloinen päärakennus tuhoutui tulipalossa 1950-luvun lopulla. Luttotupa on nykyisin yksityiskäytössä, joten katsastaa voi vain ulkopuolen puitteet. Historiaan voi tutustua esim. seuraavilla sivuilla:

Magneettimäki ja museotie

Magneettimäki ja museotie sijaitsevat n 5 km Saariselältä pohjoiseen. Saariselän tunturiylängön katsotaan loppuvan Magneettimäkeen. Alamäki on usean kilometrin mittainen ja korkeusero huomattava, maisema muuttuu magneettimäen kohdalla. Tunturikoivut vaihtuvat tavallisiksi koivuiksi, puiden keskimitta pitenee, metsä tihenee ja lumiolosuhteet muuttuvat. Usein myös pilvipeitteen raja kulkee juuri samassa kohdassa, esim. Ivalon suunnalla paistaa aurinko pilvettömältä taivaalta ja Saariselällä on sumupilviä tai toisinpäin. Magneettimäessä herkimmät saattavat tuntea lentokoneesta tutun naksuvat korvat -efektin.

Luontoon.fi -sivusto kuvailee magneettimäkeä näin: ”Muutama kilometri Saariselältä pohjoiseen on ns. magneettimäki eli jyrkkä mäki vanhalla nelostiellä, joka oli tärkeä kulkuväylä erilaisille kuljetuksille Inariin ja Petsamoon saakka 1940-luvulla. Nimi voi juontua uskomuksesta, jonka mukaan maaperässä mäen kohdalla on niin paljon magneettista vetoa, että se vie voimat mm. kuorma-autojen moottoreista niiden liikennöidessä 1940-luvulla. Eräs selitys nimen alkuperälle tulee siitä, että maaston muodot saavat aikaan optisen harhan, jonka mukaan vauhti tuntuisi kiihtyvän itsestään ylämäkeen mentäessä. Tie on säilytetty siinä tilassa kuin se aikanaan on ollut. Tien varrella on käyty myös talvisodan taisteluita. Nykyään nelostiellä on uusi linjaus ja vanha tie on nimetty museotieksi. Museotien varrella on muistomerkki kertomassa paikan historiasta. Museotien varrella on myös tulentekopaikka ja laavu. Talviaikaan museotie on osa moottorikelkkailureitistöä.”

Paljakainen

Magneettimäen alapuolella Paljakaisen ojan varrella on sijainnut Paljakaisen Majatalo. Rakennukset poltettiin lapin sodan aikana. Majatalosta muistuttaa enää piha kenttä ja muutama suuri kivijalan kivi. Kenttä on vanhan nelostien itäpuolella, nykyisen nelostien länsipuolella. Ivalon lentokentän suuntaan vievän moottorikelkkareitin risteyskohdassa. Saariselän lähimmät kestikievarit

Piispankivi

Kivipaasi on pystytetty toisen maailman sodan aikaisten synkkien tapahtumien muistoksi. Neuvostopartisaanit hyökkäsivät pohjoiseen matkalla olleen linja-auton kimppuun 4. heinäkuuta 1943 kohtalokkain seurauksin. Piispankivi on nimetty hyökkäyksessä surmansa saaneet Oulun hiippakunnan piispan, Yrjö Wallinmaan mukaan. Piispan mukaan on nimetty myös tapahtumapaikalla virtaava Piispanoja. Piispanojalle, Piispankiven läheisyyteen, on pystytetty opastustauluja joissa kerrotaan tapahtuneesta tarkemmin. Levähdysalue ja parkkipaikka mahdollistavat paikalla käynnin vaikka autolla.

Piponiuksen kämpän rauniot

Piponiuksen kämpän rauniot liittyvät Saariselän kultahistorian alkuaikoihin vuoteen 1871. Maanmittausoppilas Johan Albert Piponius Alavieskasta oli Saariselän kultahistorian ensimmäinen valtaaja (v 1871). Valtaukseltaan, joka sijaitsi hyvin lähellä nykyistä Santa’s Hotel Tunturia, hän ilmoitti löytäneensä 329 g kultaa. Piponius ei ollut Luttojoen ensimmäinen eikä myöskään viimeinen kullankaivaja. Kämppää ovat sittemmin käyttäneet useat kullankaivajat. Paikalla on infotaulu kertomassa raunioiden historiasta. Kun lähtee retkeilyreittien lähtöpaikalta Kummituskämpälle päin, niin infotaulu ja rauniot jäävät vasemmalle, ylärinteen, puolelle. Lisää tietoa kullankaivuusta Luttojoella: kullankaivuu Luttojoella

Prospektorin kaivos

Vanha käytöstä poistettu kultakaivos, joka kuului Kaivosyhtiö Prospektorille 1900-luvun alussa. Prospektorin kaivoksesta ei koskaan löytynyt kultaa. Kaivosyhtiö Prospektor rakensi kaivoksen (v 1902) koska Saariselän alueella uskottiin olevan kultaesiintymiä. Yhtiön silloinen pääkonttori toimii tänä päivänä osana Laanilan Kievaria. Kaivosyhtiö on auttanut tietämättään myös matkailun kehittymistä alueelle ja pohjoiskalottiin, koska yhtiön myötä rakennettiin tie Sodankylästä Laanilaan. Myöhemmin tietä oli helppo jatkaa Petsamoon asti. Prospektorin kaivos on lyhyen kävelymatkan päässä Laanilan Savottakahvilasta, 1 km suuntaansa. Saariselän keskustasta kävelymatka on n. 5 km suuntaansa. Kaivoskuilun ylle on rakennettu pieni mökki, jossa voi kurkistaa vanhaan kaivoskuiluun ja kuulla kaivostyöskentelyn ääniä. Pihalla on nähtävillä, erityisesti kesäaikaan, kaivostoiminnan jälkiä ja rekvisiittaa.
Prospektorin kaivoskämppä, päivätupa

Pyhän Paavalin kappeli

Pyhän Paavalin kappeli eli Saariselän tunturikappeli. Kappelin kauniina alttaritauluna on ikkuna tunturi- ja metsäluontoon. Saariselän ekumeeninen kappeli on tiekirkko, joten ovet ovat avoinna ympäri vuorokauden.

Saariselän tunturikappeli on valmistunut vuonna 1996 ja kirkko vihittiin tarkoitukseensa 16.11.1996 ekumeenisin menoin. Kappeli on rakennettu massiivisesta liimasaumahirrestä, joka on käsin piilutettu. Hirsi on tervattu ulko- ja sisäpuolelta. Istumapaikkoja kappelissa on 210 ja kokonaisuudessaan kappeliin mahtuu noin 300 henkeä. Kappelin alttaritauluna on ikkuna kauniiseen metsäluontoon. Kappelissa järjestetään sesonkeina messu joka sunnuntai kello 19 ja muitakin tilaisuuksia on joka ilta. Kappelissa järjestetään usein myös Suomen suosikkilaulajien konsertteja. Kappeli toimii myös tiekirkkona. Ovet ovat avoinna aina, mutta opasta ei paikalla.

Inarin luterilainen seurakunta on perustettu 7.3.1881. Pinta-alaltaan seurakunta on Suomen suurin, 17 000 neliökilometriä. Seurakunnan toiminta painottuu päiväkerho-, partio-, nuoriso- ja perhetyöhön ja diakoniaan. Seurakunnalla on neljä kirkkoa tai kappelia: Pääkirkko Ivalossa (1966),  Saamelaiskirkko Inarissa (1951), erämaakirkko Pielpajärvellä (1760) sekä tunturikappeli Saariselällä (1996).

Tankavaaran kultamuseo

Tankavaarassa (30 km Saariselältä etelään ) sijaitsee maailman ainoa kansainvälinen Kultamuseo. Sen perusnäyttely kertoo Suomen Lapin värikkäästä kultahistoriasta ja esittelee kullankaivajien elämää esineiden, kuvien, dokumenttien, työkalujen ja erilaisten laitteiden avulla. Vaskoolinmuotoiseen Golden World – rakennukseen on kerätty näyttelyosioita 20 eri maasta.
Museoon liittyy kesäisin myös ulkomuseoalue Auraria, jossa on aitoja kultaryntäysten aikaisia rakennuksia, rännejä, kullankaivussa käytettäviä koneita, turvekota, savusauna ja paljon muuta. Ulkomuseoalueelta löytyy myös kullanhuuhdontapaikka. Talvella kultaa voi huuhtoa Kultamuseossa sitä varten rakennetuissa sisäaltaissa.

Kultamuseon Härkäselän rakennuksessa sijaitseva kivi- ja mineraalikokoelma sisältää useita tuhansia näytteitä, ja se on yksi Suomen parhaista. Tankavaaran Kultamuseo perustettiin vuonna 1973 tutkimaan ja tallentamaan Suomen kultahistoriaa. Museon ensimmäinen oma rakennus, Varpupäältä siirretty kuusikulmainen Mutterikämppä, pystytettiin Metsähallitukselta vuokratulle tontille vuonna 1975. Seuraava museon päärakennus oli Härkäselän Kultala, Oy Lapin Kullan entinen päärakennus 1920-luvulta, ja se siirrettiin Tankavaaraan talvella 1977-1978. Rakennus ehti palvella Kultamuseon näyttelytilana kuusi vuotta. Vuonna 1983 Kultamuseon perusnäyttely avattiin nykyisessä museorakennuksessa museon viettäessä 10. juhlavuottaan.

  • Avoinna kesäkaudella 1.6. -30.9. joka päivä klo 9-18
  • Avoinna talvikaudella 1.10.-31.5. ma-pe klo 10-16

Lisää tietoa Tankavaaran Kultamuseon nettisivuilta: Tankavaaran Kultamuseo

Tievakappeli

Tievakappelin tummista hirsistä huokuu syvä rauha ja hiljaisuus. Koruton sisustus korostaa ekumeenista hengellisyyttä. Tievakappeli sijaisee Saariselän eteläpuolella Kakslauttasessa.

Karun yksinkertainen, mutta sitäkin tunnelmallisempi Tievakappeli sijaitsee Kakslauttasessa hiihtolatujen varrella. Kappeli on Suomen vanhin turistikappeli ja ovet ovat aina avoinna ja kuka vain voi poiketa sinne hetkeksi hiljentymään. Kappelista on tullut myös suosittu vihkimispaikka. Vuonna 1978 Ivalon rukoushuoneen vanhoista hirsistä rakennettu.

 

Hyvä tietää Saariselästä

Palvelut ja hotellit sijaitsevat keskustan alueella, poikkeuksena Kaunispään Huippu, Laanihovi, Laanilan Kievari ja laskettelukeskus.

Saariselällä on:

Ivalo, 30 km Saariselältä pohjoiseen, on Inarin kunnan kuntakeskus.
Siellä sijaitsevat esim. terveysasema, pankki ja kirjasto. Inarin kunta

Sääennusteet

Sääennuste, Foreca
Sään tuntiennuste, Foreca
Sääennuste, Ilmatieteenlaitos
Sääennuste kveenin kielellä

Kartat

Kesäreittikartta2015.pdf
Saariselän maastopyöräilyopas 2018
Laskettelurinteet
Latukartta
Saariselän keskustan palvelut kartalla.pdf
Saariselän osoitekartta (tiet ja kadut kartalla)
Saariselkä Skyview
Talvikävely-, talvipyöräily- ja lumikenkäreitit.pdf
Inarin kunnan karttapalvelu
Inarin kunnan kyläkartat

Linkkejä:

Nelostie E75
E75 Best Spots
Välimatkalaskuri