Sokostin valloitus kuuluu jokaisen Saariselän kävijän vaellustraditioihin. Talvella retki on hyvin vaativa, ja vaatii kokemusta, valmistautumista ja hyvää fyysistä kuntoa. Sokosti on Urho Kekkosen kansallispuiston ja Saariselän alueen korkein huippu, joka kohoaa 717 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sokostin valloitus hiihtäen on helpointa aloittaa Kiilopään tunturikeskuksesta.
- 75 km, erittäin vaativa, hiihto
- nähtävyydet:
- Niilanpään poroerotusaita
- Suomunruoktun museokämppä
- Tuiskukuru
- Sokostin huippu, 717 m
- Rautupään kuru
- Kiilopään huippu, 540 m
- tauko- / yöpymispaikat
- Suomunruoktun autio- ja varaustupa
- Tuiskukurun autio- ja varaustupa
- Luirojärvn autio- ja varaustupa
- Kuuselan varaustupa, Luirojärvi
- Rajankämppä autiotupa, Luirojärvi
- Raappanan kammi, Luirojärvi
- Kotakönkään laavu
- Lankojärven autio- ja varaustupa
- Rautulammen tulipaikka
- nähtävyydet:
Ensimmäinen etappi Niilanpään poroerotusaita
Kiilopäältä kannattaa suunnata Niilanpään ja Suomunruoktun suntaan. Ensimmäiset viisi kilometriä reitti seuraa merkittyä Rautulammen hiihtolatua. Reitti nousee heti tunturikeskuksen jälkeen puurajan yläpuolelle ja lähtee nousemaan loivasti kohti tuntureita. Noin neljän kilometrin hiihdon jälkeen saavutaan Niilanpään poroerotusaidalle.
Sukellus Kopsusselän ja Raututunturin väliseen kuruun
Hieman Niilanpään poroerotuspaikan jälkeen reitti eroaa merkitystä ladusta ja suuntaa kohti Suomunruoktua. Pian tämän jälkeen reitti kääntyy myös laskuun ja sukeltaa Kopsusselän ja Raututuntureiden väliseen kuruun. Noin 14 kilometrin hiihdon jälkeen saavutaan Suomujoen rantaan Suomunruoktun autio- ja varaustuvalle, jossa on mahdollista pitää taukoa tai yöpyä. Tuvan läheisyydessä sijaitsee myös Suomunruoktun museokämppä, joka on alun perin rakennettu jo vuonna 1935 kullankaivajien käyttöön. Myöhemmin se on palvellut muun muassa retkeilykäytössä, ja nykyisin se on remontoitu museokäyttöön. Suomuruoktun museokämppä siirtyi kullankaivajilta retkeilijöille.
Onko Tuiskukuru nimensä veroinen
Suomunruoktusta matka jatkuu kohti kaakkoa Suomujokea myötäillen. Aitaojan kohdalla on aika jättää jokivarsi taakse ja lähteä seuraamaan Vintilätunturin laitaa kohti Tuiskukurua. Tuiskukuru saavutetaan noin 13 kilometrin hiihdon jälkeen. Tuiskukurussa sijaitsee varaus- ja autiotuvat, joissa on mahdollista yöpyä. Itse Tuiskukuru aukeaa jylhänä tuvan takana Tuiskupäiden ja Pikkutuntureiden välissä. Talvella lumi ja jää muotoilevat kurun reunaan sanainkuvailemattoman kauniita muodostelmia.
Yöksi Luirojärvelle
Luirojärvi sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Tuiskukurusta itään. Matkalla noustaan Ampumapäiden rinteeseen, josta Sokostin jylhä massiivi alkaa jo siintyä taivaanrantaan. Luirojärvellä on useita eri yöpymismahdollisuuksia, joista Kuuselan varaustupa, Luirojärven autio- ja varaustuvat sekä rajankämppä autiotupa sijaitsevat järven etelä- ja länsirannoilla. Järven pohjoisrannalla sijaitsee lisäksi Raappanan kammi. Ennen Sokostin valloitusta kannattaa ylimääräiset varusteet jättää Luirojärvelle taukopaikalle, jotta tunturiin kiikkuminen olisi kevyempää. Sokosti on Saariselän tunturialueen korkein huippu, 717 m
Sokostin valloitus hiihtäen
Luirojärven rannasta Sokostin huipulle kertyy korkeuseroa yli 430 metriä noin viiden kilometrin matkalla. Nousu on pitkä ja jyrkkä, ja halutessaan matkalla voi mutkitella niin paljon kuin haluaa. Yksi hieno reittivaihtoehto on tunturiin nouseminen Jauruskurua pitkin. Uuvuttavan nousun jälkeen huipulta silmänkantamattomiin aukeavat maisemat palkitsevat hiihtäjän. Alas takaisin Luirojärven rantaan matka taittuu mukavasti mutkitellen.
Valitse reittisi Lankojärvelle vuodenajan mukaan
Luirojärveltä matka takaisin kohti Kiilopäätä alkaa järven länsirantaa pitkin kohti Vasanlyömäpäiden ja Joukhaispään välistä kurua. Luirojärveltä Lankojärvelle on reitinvalinnasta riippuen noin 19 kilometriä matkaa. Noin puolivälissä sijaitsee Palovangaojan tulipaikalla, jossa on mahdollista pitää taukoa. Alkutalvesta jäiden ollessa vielä heikkoja kannattaa Suomujoki ylittää tarvittaessa Kotakönkään siltaa myöten, mutta myöhemmin talvella joen voi ylittää lähes mistä vain, esimerkiksi vasta Lankojärven kohdalta.
Lankojärvellä on mahdollisuus yöpymiseen, sillä siellä ovat autio- ja varaustuvat
Lankojärvi-Kiilopää väli on jälleen reitinvalinnasta riippuen noin 20 kilometriä. Lankojärveltä lähdetään hiihtämään kohti länttä Rautuojaa myötäillen. Reitti lähtee heti tuvalta loivasti nousemaan, ja se nousee kumpuillen aina Rautulammelle asti. Rautulammella on mahdollista pitää taukoa tulipaikalla.
Merkittyä reittiä myöten vai tunturien huippuja uhmaten
Loppumatkasta voit valita haluatko seurata merkittyä reittiä Rautulammelta Luulammen kautta Kiilopäälle kuruja myötäillen vai haluatko ylittää Rautupään, Niilanpään ja Kiilopään huippuja pitkin. Rautupään ja Niilanpään välissä on syvä ja näyttävä kuru, joka kannattaa ohittaa eteläpuolelta. Rautupään huipun saavuttamisen jälkeen saa hiihtää lähes tasaista maastoa tuntureiden huippuja myötäillen aina Kiilopäälle asti. Viimeinen lasku Kiilopään huipulta tunturikeskukseen sujuukin jo rutiinilla.